2014/12/24

Valkeaa Joulua!




Vain valkeata joulua mielessäin ootan minä ain, sillä hangen hohteessa vain
joulurauhan tunnen rinnassain.

Melodia and Sanat: Irving Berlin; Finnish translation: Kullervo

JOULUILOA!

Tule joulu kultainen






Aloittelin kodin joulukostyymiin pukemisen jo marraskuun puolella jouluvaloja virittelemällä. Paperitähdet löysivät tiensä ikkunaan sekä lediketjut ja kynttilät  sinne sun tänne kodin kirkastukseksi. Haluaisin joka vuosi pitää kodin joulukoristukset simppeleinä ja määrältään niukkana, mutta yleensä jouluun mennessä tämä periaate on unohtunut ja jouluhulluus on saanut yliotteen. Tänä vuonna en hankkinut uusia koristeita, vaan kaivelin kaappien kätköjä. Punainen väri on muutaman vuoden tauon jälkeen lempparini mm. viime vuoden jouluALEsta hankitun Marimekon joulukalenterin muodossa. Joulukasveista halusin kokeilla uutuutena huonekuusta. Nähtäväksi jää säilyykö se ensi jouluun. 

2014/12/22

Hämärän hyssy









Tänään on vuoden lyhyin päivä. Päivän- ja auringonvalo on minimissään, mutta keinovalon määrä maksimissaan. Ihmiset käyvät kynttilöin ja valosarjoin taistoon pimeyttä vastaan. Talojen ja torien ohi kulkiessa saa fiilistellä lukemattomista ikkunoiden joulutähdistä ja tuikkivista valopisteistä. Joulu ja joulun odotus tekevät lähes katkeamattomasta hämäryydestä siedettävää ja saavat luonnonvalon puutteen unohtumaan. Päivän parhaita hetkiä ovat varhaiset aamut kynttilän valossa, lehteä lukien ja vaimeaa joulumusiikkia kuunnellen. Kodin valosyleilyyn on taivaallista käpertyä. Hämärän hyssy tuo ja luo joulutunnelman.

2014/10/25

Ja syksy tuli



Olen potenut jo pidemmän aikaa taudinkuvaa blogiväsymys, joka varmaan alkuinnostuksen jälkeen taitaa tavoittaa toisinaan jokaisen bloggaajan. Mukavasta harrastuksesta tuleekin yhtäkkiä pakkopullaa. En ole koskaan ollut mikään tiuha ja tuottelias postausten väsääjä, mutta nyt syksyn kuluessa into istahtaa tietsikalle on lopahtanut lähes nollaan. Kaikki muu aktiviteetti houkuttaa ja koukuttaa enemmän. Erityisen aktiivisesti olen koko syksyn yrittänyt kohottaa kuntoani, sillä pidin kesän aikana täydellisen liikuntatauon, mikä kyllä sitten näkyi ja tuntui kun vihdoin sain itseni liikkeelle. Jalka ei noussutkaan niin rivakasti kuin vielä keväällä. 

Blogiväsyn vuoksi olen myös mietiskellyt blogini tarkoitusta. Kun aloittelin, ajatuksenani oli keskittyä kodinsisustamiseen, mutta pian blogin aihepiirit rönsyilivät laajasti lapsiperheen arjen ympyröihin. Nykymuodossaan blogini toimii arjen sattumusten valokuvapäiväkirjana ja muistilehtiönä. Teemat liikkuvat mukavista lapsiperheen hetkistä, kirppislöytöihin, ruokaohjeista sisustusideoihin ja vaateostoksista kirjoihin. Satunnaisia otoksia silloin tällöin ja sieltä täältä elämän varrelta. Aiheita ja kirjoittamistani kuitenkin rajoittaa ja vaikeuttaa jo alusta asti ottamani tiukahko linjaus sekä omasta että läheisteni yksityisyydensuojasta. Periaatteenani on ollut pitää selvä raja julkisen ja yksityisen välillä ja toimia blogissani sekä itseni että muun perheeni osalta lähes anonyymisti. Tylsää ajattelee varmaankin moni, mutta haluan kunnioittaa mieheni toivetta olla esiintymättä nettijulkaisuissa ja lasteni osalta koen velvollisuudekseni vanhenpana kunnioittaa myös heidän oikeuttaan yksityisyyteen. Kumpikaan lapsistani ei ole kyllin vanha ja kykenevä tekemään päätöksiä julkisuusasiassa (vaikkakin vanhempi heistä on kyllä blogista innoissaan), joten pyrinkin osittain rajoittamaan heistä bloggaamista sekä miettimään ja valitsemaan todella tarkasti heistä julkaisemani tekstit ja kuvat. Varovainen suhtautuminen nettijulkaisemiseen juontuu osittain ammatin kautta, mutta A) kuulun myös luonteeltani niihin ihmisiin, joilla ei ole tarvetta eikä halua jakaa julkisesti koko elämäänsä sekä B) kuulun sukupolveen, jolle sosiaalinen media on myöhemmällä iällä opittu hyödyllinen, mutta ei pakollinen kommunikoinnin väline. Ilmankin Twitteriä, Facebookia, Instagramia ja blogeja tulee toimeen.

Mutta nyt riittää julistaminen ja paasaus. Jatkossakin siis, aina kun inspis iskee, niin Ruusa tarjoaa Ruusanmarjoissa murusia sieltä täältä lapsiperheen arjen varrelta, mutta ei koko kakkua :).

Hyvästit syksylle, tervetuloa talviaika!